Marcel Aymé

| kuolinpaikka = Pariisi, Ranska | ammatit = kirjailija | äidinkieli = ranska | kansalaisuus = Ranska | aikakausi = | tyylilajit = huumori | aiheet = | suuntaus = | tuotannon kieli = ranska | debyyttiteokset = | pääteokset = ''Vihreä tamma'' | sivusto = | puoliso = | lapset = | vanhemmat = | palkinnot = | ehdokkuudet = | uskonto = | huomioita = | allekirjoitus = }} Marcel Aymé (1902 Joigny, Ranska – 1967 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija.

Aymé opiskeli vuoden verran lääketiedettä, toimi sittemmin pankkivirkailijana, elokuva-avustajana ja toimittajana. Aymé sekoittaa realismia ja fantasiaa, kun hän kuvaa romaaneissaan humoristisesti, toisinaan melankolista sävyä niihin yhdistäen, kaupungin ja maaseudun köyhälistöä. Hänen satiirinsa kohteena on pikkuporvaristo.

Aymén menestyskirja on ''Vihreä tamma'' (''La Jument verte'', 1933, suom. Olli Nuorto), ja sen suosion ansiosta Aymé keskittyi pääasiassa kirjallisuuteen. Hän kirjoitti myös lastenkirjoja ja vuodesta 1935 alkaen elokuvakäsikirjoituksia. ''Vihreän tamman'' pohjalta Claude Autant-Lara ohjasi elokuvan ''Vihreä tamma'' (1959). Hänen näytelmistään ovat tunnettuja muun muassa farssi ''Lucienne et le boucher, Clérambard'' (1949) ja ''Tête des autres'' (1952), jossa hän arvostelee kuolemantuomiota.

Ranskalaisen ''L'Express''-lehden kriitikko on verrannut Arto Paasilinnaa Ayméhen.

Aymé on haudattu Pariisiin Montmartren Cimetière Saint-Vincent -hautausmaalle. Wikipedian tuottama